Viljan ajatuksia

Moikka! 👽💜 En osaa sanoa, onko tämä todella lyhyt säeteksti, runo vai mikä tämä on – mutta joku tämä on kuitenkin. ;) Sain tähän inspiraatiota, kun olin läheisellä kodalla, josta näkee kauas. Jos olet lukenut tekstini Kaukaiset valot , muistat ehkä tunteen, joka siinä oli aiheena ja tärkeimpänä osana tarinaa. Minulla oli siellä kodalla sama tunne, ja siitä se olikin inspiraation lähteeni tähän tarinaan! Tässä on lopputulos, joten tervetuloa lukemaan! <3 … Keskiyön mietteitä Ehkä olet jossain täällä, tai sitten siellä kauempana Siellä minne silmä ei kanna, taivaanrannan tuolla puolen Ehkä olet lähempänä kuin arvaankaan, tai niin kaukana, että en vielä erota sinua Ehkä usva peittää kukkaniityn, ehkä löydän sinut sen keskeltä Jos ojennan käteni pimeässä, tartutko siihen kiinni?

Hejks! 👽 Oikeasti. VIIKKO. Viikko viime postauksesta. On mulla syy pitkälle tauolle postausten välissä: Monin sanoin on blogi, jota pitää useampi henkilö – tällä hetkellä yhdeksän ihmistä! Olen siitä innoissani, ja ensimmäisen postaukseni sinne voi käydä lukemassa – ja tietysti muidenkin ekat! :) No mutta tämä postaus. En osaa sanoa mitään, joten annetaan tekstin puhua puolestaan. ;) Voit tietenkin kertoa mielipiteesi kommentilla, se olisi ihanaa! Tervetuloa lukemaan! … Auringon alla Lintu, se lensi sinne, minne minäkin toivoin pääseväni joskus. Sillä oli siivet, ja sen varjo lankesi maahan, kun se lensi auringon alla. Se oli kaunis. Aurinko, se oli laskemassa. Taivaanrannan taakse, jonnekin sinne, minne siivet lintuakin kuljettivat. Ehkä sinne, missä se sai paistaa ruusupensaan lehtien välistä – tai sinne, jossa se sai levätä hetken ja piilotella tummien pilvien takana… Ehkä sinne, missä sen alla leikkivät iloiset lapset tai sinne, missä sitä eniten tarvittiin. Se ilahdutti ihmisiä

  Tervehdys! 👽 Tässä on siis osallistumiseni Kastehelmin Syksyn tullen -kirjoituskilpailuun. :) Säemuotoinen teksti tämä siis on, ja huomasin että sellaisen kirjoittaminen = todella kivaa. Saatte luultavasti jatkossakin tällaisia! ;) Laittakaa ihmeessä kommenttia, mitä tykkäsitte! Kertokaa myös, haluaisitteko tästä alkuperäisen version, joka on kirjoitettu ilman näitä säkeitä, eli niin miten yleensä kirjoitan. Varoituksen sanana, että se on melkein täysin erilainen kuin tämä. 😅 No niin, voitkin aloittaa jo lukemisen!  💜 Sadekonsertti Se rummuttaa kattoa.  Sade  tuntuu kestävän kauan tänä yönä. Kirkkaana takassa palaa tuli, luo tunnelman jota en osaa selittää.  Se vain tuntuu, ja se on ainoa asia, jonka osaan kertoa. Vanha kirja, ajan mittaan kellastuneet sivut.  Nautin näystä, se lepää edessäni. Seinäkello näyttää keskiyön lähestyvän. En mene nukkumaan, sillä  joku  on  vielä tulossa. Odottava tunnelma tuntuu piilottelevan jopa pienimmässä, pimeimmässä   nurkassa…  Kymmenen minuutti

Hei! 👽 Runoja – taas. Ehkä voisit kommentoida, kertoa mielipiteesi? :) Kummasta runosta pidit enemmän? Se olisi ihanaa!  💚 …  Kevyt kosketus Samat tunteet samat ilmeet samat lauseet samat naurut Viimeiset hetket ensimmäiset hetket tärkeät hetket huonot hetket Tarvittiin vain kevyt henkäys kevyt hymy kevyt sulka kevyt kosketus Ja sen jälkeen lähdettiin uutta kohti Syksy Lehdet tanssivat, maahan tippuvat, hymyn kasvoille nostavat. Helähdys naurun on täynnä iloa ja huoli jossain kaukana. Syksy on nyt saapunut.