Keskiyön mietteitä

Moikka! 👽💜


En osaa sanoa, onko tämä todella lyhyt säeteksti, runo vai mikä tämä on – mutta joku tämä on kuitenkin. ;)


Sain tähän inspiraatiota, kun olin läheisellä kodalla, josta näkee kauas. Jos olet lukenut tekstini Kaukaiset valot, muistat ehkä tunteen, joka siinä oli aiheena ja tärkeimpänä osana tarinaa. Minulla oli siellä kodalla sama tunne, ja siitä se olikin inspiraation lähteeni tähän tarinaan!


Tässä on lopputulos, joten tervetuloa lukemaan! <3


…


Keskiyön mietteitä


Ehkä olet jossain täällä,


tai sitten


siellä kauempana


Siellä minne silmä ei kanna,


taivaanrannan tuolla puolen


Ehkä olet lähempänä kuin


arvaankaan,


tai niin kaukana,


että en vielä erota sinua


Ehkä usva peittää kukkaniityn,


ehkä löydän sinut sen keskeltä


Jos ojennan käteni pimeässä,


tartutko siihen kiinni?


Kommentit

  1. Kisu28.9.22

    Oi, ihana! Pidin eniten alusta, mutta loppukin oli tosi hyvä❤️!

    VastaaPoista
  2. Linnea1.10.22

    Ihana 🤍 Olet käyttänyt niin kauniita sanoja tässä ja etenkin tuo alku – se oli I-H-A-N-A! Mun lempisäe oli tuo ”ehkä usva peittää kukkaniityn”. Se oli jotenkin kaunis ✨🤍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilja1.10.22

      Kiitos todella paljon, Linnea! 💜 Mäkin olen sitä mieltä, että tämä alku on ihan hyvä, vaikka nyt itse sanonkin :D Mahtavaa, että "ehkä usva peittää kukkaniityn" upposi! :)

      Poista
  3. Vilja10.10.22

    Kiitos! Mahtavaa, että tykkäsit lopusta ja viimeisestä lauseesta :)
    O-i-k-e-a-s-t-i?!! No ihan mahtavaa!!!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kommentoi ihmeessä – se tekee aina hyvän mielen oli kommentti sitten positiivinen tai negatiivinen. Jeps, negatiivista palautetta saa myös tietysti antaa, mutta toivon, että se ilmaistaisiin sitten asiallisesti ;) Kommenttejahan on tosi monenlaisia; ei pelkästään positiivisia tai negatiivisia. Se voi olla ihan vaan joku yksi sana, tai sitten pitkä, paksun kirjan pituinen kommentti, jossa kerrotaan kaikki mahdollinen tekstistä. ;) Kaikki kelpaa, ja ainahan voi myös jättää kommentoimatta. :D

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesä 2023 || Kuulumisia!

Kuva
Heipäivää ja ihanaa elokuuta 💕 Kesäloma on ihan kohta ohi (kerron fiiliksiä siitä myöhemmin), ja ajattelin nyt tehdä postauksen, jonka aiheena on mun kesäkuulumiset! Mennään vaan suoraan asiaan! 🩷💚💛 Ensinnäkin mä voisin sanoa tätä kesää mun elämän parhaaksi kesäksi. Oikeesti mulla on sellainen fiilis, että tää kesä on ollut vaan niin ihana: Näppärikurssi, kavereita, sosiaalista elämää, parhaat festarit, KOIRA, Kalajoen reissu… Kiitos kaikille, jotka on olleet mun kesässä mukana (myös tarinablogilaiset :)) Joo, nyt on aika paljon asiaa :D 🩷 Näppärikurssi… …oli elämäni paras :) Mä kuvittelin, ettei se voisi viime kesästä mennä enää paremmaksi, mutta haha, väärin kuvittelin :)) Oli hyvä meininki, kivat kappaleet ja jotenkin vaan niin mieleenpainuva viikko. <3 Mä pääsin c-ryhmään (eli kaikista “taitavimpien” soittajien ryhmään) harmooneissa ja huomasin oikeesti, että oon kehittynyt ihan hirveästi viime vuodesta. Tuntui, että c-ryhmä oli ns. oikea vaihtoehto, ja soittaminen sujui hy
Lue lisää

iltasatu

Kuva
Heiiiiiiiiiiii! Tänään hyvin outo tarina/tarinanpätkä :D Alkuhöpinöitä kirjoitan vaan siksi, että mainostan lisää Q&A:ta 😅 Kaikkiin postauksiin saa laittaa kysymyksiä :) JA HEI: tää on 80. postaus, hahaaaaa 💛 iltasatu hän ilmestyi siihen kun olin seitsemän ja aloin hahmottaa asioita. kun aloin pelkäämään enemmän. siinä hän oli, kanssani samanikäinen poika, joka tarttui käteeni ja hymyili. pelko kaikkosi mielestäni ja nukahdin onnellisena, kiitos sen kivan pojan joka tuli pelastamaan yöni. ja siitä se kaikki vasta alkoi. hän tuli siihen joka ilta. nukahdin aina hymy huulilleni hänen käsi omassani, enkä koskaan nähnyt painajaisia, koska tiesin aina pojan olevan vieressäni ja suojaavan minua kaikelta, mitä varjoissa vaani. sängyn alla, kaapin pimeissä nurkissa, ullakolla, ikkunan takana… hän ei koskaan lähtenyt ennen nukahtamistani. aina aamulla hän kuitenkin oli kadonnut. en havahtunut koskaan yöllä siihen, että hänen kätensä irtosi omastani tai oven kolahdukseen tai mihinkään. nuk
Lue lisää

Särki taivaan

Kuva
Särki taivaan Hän näki taivaan harmaana, haistoi tien viereiset roskat, hytisi kylmästä kun pisarat tiputtelivat päälle Minulle taivas oli hopeinen, tienvarret täynnä kauniita horsmia, pisarat pieniä lasihelmiä Hän itki surusta aurigon hävittyä, minä itkin ilosta pilvien tultua Hän huusi kauhuissaan kun salama halkaisi taivaan ja vaaransi ihmiset, minä nauroin ilon keskeltä kun salama tuli tervehtimään meitä pitkästä aikaa Hän valitti muutoksesta, minä olin siitä iloinen Hänen kätensä irtosi omastani säikähdyksestä, minun käteni irtosi hänen omastaan innosta Hän kaatui huutaen tienviereiselle pellolle, minä kaaduin toiselle puolelle nauraen Salama iski välissämme, särki taivaan, hän itki, minä nauroin Etäännyimme toisistamme, minä hymyillen, hän peloissaan Niin kauas, ettemme enää nähneet toisiamme Ja ehkä hän luuli, että hymyilin vielä Mutta pian hymy hiipui minunkin kasvoiltani *** 20 000 NÄYTTÖKERTAA TÄYNNÄ! 💜💜💜
Lue lisää