Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2023.

Q&A:n vastaukset

Kuva
Tervehdys! 💜 Tänään saatte nauttia Q&A:n vastauksista :) Mä ajattelin myös ilmoittaa tähän alkuun, että toistaiseksi aion jättää postausvälin elämään omaa elämäänsä, joten postauksia saattaa tulla vähän miten milloinkin... Taukoa en kuitenkaan "virallisesti" aio määrittää, koska ikinä ei voi tietää milloin uusi idea iskee :D JA HEI, käykää kattomassa Valoja & kuvia -sivun uudet kuvat :) * Mikä eläin kuvaa sua parhaiten? Me ollaan joskus pohdittu tätä perheen kanssa, ja tultiin siihen tulokseen että pöllö :D Mikä on parasta syksyssä? Syksyssä… ehkä sellaiset koleat ja viileät aamut ja raikas ilma 🧡 MP kissat? Hmmmmmm, kissat ei oo mun lempieläimiä, mutta onhan ne nyt tosi söpöjä <3 Mutta enemmän mä tykkään koirista :) Mikä on sun lempi kellonaika? Tää onkin mielenkiintoinen kysymys :D Mun lempi kellonaika on kaksitoista. Ihan sama onko päivällä vai yöllä, mutta on jotenkin kiehtovaa kun se jakaa päivän ja keskiyö on jotenkin niin kiehtova 🖤 Oletko aamu- vai iltav

Musiikin inspiroimia tekstejä

Kuva
Heiiiiiiiiiii 🪐 Mä kirjoitin taas “musiikin mieleen johdattamia tekstejä”, ja tällä kertaa eri biiseillä :D Okei, viime juttu tuli joulukuussa, jolloin… joo. Mun soittolista oli paaaaaaaaaaaaaljon lyhyempi. Linkki siihen joulukuun tekstiin on piilotettu johonkin näistä alkuhöpötysten sanoista, joten jos haluat lukea sen, etsi linkki :D Palataan nykyhetkeen: tähän postaukseen. Suurin osa näistä on sellaisia, että mulle on tullut mieleen jokin muisto, ja sitä oon sitten muunnellut – mutta osa taas on muiston ja biisin idean sekoitusta ja… yksi näistä taitaa ollakin kokonaan itse biisin innoittama :D Toivottavasti tykkäät, hyviä lukuhetkiä <3 * Portti avautuu hiljaa uuteen maailmaan Kun yö sulautuu iltaan taas valmiina heräämään * Hiljaa hiljaa laskeutuu hiutaleet vaikka huhtikuu on jo pitkällä Maailma silti suuri päänsä sisällä Laajenee laajenee laajenee Mutta menneisyyden arvet pitää pyyhkiä pois Vuodattaa kyyneleet niiden mukana suru pois jatkaa Koputus kuuluu mutta hän ei kuule

Lopetan

Kuva
EI, en mä lopeta, ette te musta vielä pääse eroon, tämä teksti on vaan Lopetan 😭 Hyvää syyskuuta! 🍂 Ja anteeksi että viimeisin postaus... oli elokuun 18. päivä D: Nyt tuntuu jotenkin aivan ihanalta päivittää taas blogia ja antaa teille taas uusi teksti luettavaksi 💜🪐👽 Ja hei, miettikää että on jo syyskuu... <3 Ehkä lopetan nyt tämän löpisemisen – nauti tekstistä! 💕 Lopetan * Kävelen. Keskityn nyt vain siihen. Se mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole minun murheeni. Joten nyt vain kävelen. Hiljaisuuden sitomana sanattomuuden verkkoon, josta en pääse pois ennen hetkeä, jolloin sanon sen yhden ainoan sanan, joka minun tänään tarvitsee sanoa. Kävelen. Vaalea mekkoni laahaa maata likaantuneena, mustat takkuiset hiukset ovat pystyssä. Kaikki vanha energia loistaa poissaolollaan. Tämä kuningatar on nyt luovuttanut. Valmiina palaamaan kotiin suuren taistelun, kansan suojelun, kaiken jälkeen. Silloin minkään ei tarvitse enää vaikuttaa minuun. Pian ihmisjoukon äänet kantautuvat jo korviini