Yhdet jotka ymmärtävät & ilmoitus

Moi! 💚

Mä siis ikävöin jo kesää, kyllä.

Ja hei, nyt on taas ulkoasu muuttunut – kertokaa vain mielipide siitä! :)

Yhdet jotka ymmärtävät

Kukkaisten tuoksu leijailee ilmassa. Hän nappaa käsiinsä yhden kauniin voikukan ja jättää sen pian polunvarteen. Hän ajattelee, että kenties joku kauneuden näkevä huomaa sen ja piristyy – hän pitää siitä ajatuksesta, että kenties hän on tuonut jonkun päivään iloa.

Kesän ensimmäiset auringonsäteet lämmittävät hänen kasvojaan, kun hän kävelee tietä pitkin kohti mökkiä. Hän on juuri ollut pienellä kävelyllä katselemassa ympärilleen.

Mökin rannassa on pieni sauna ja laituri, jolta laskeutuu tikkaat veteen. Hän päättää käydä raikkaassa vedessä ennen itse poimituista mustikoista tehtyä piirakkaa.

Vesi kimmeltelee auringossa ja koivujen lehdet verhoavat osan pienestä saunarakennuksesta, kun hän laskeutuu tikkaat viileään veteen. Hän sukeltaa syvälle, mutta pitää silmiään auki jotta näkisi kaiken kauniin, jota järvi piilottelee allaan.

Sitten hän vain kelluu vedessä onnellisena ja katselee ylös kirkkaalle taivaalle. Se on yksi hänen elämänsä kauneimmista hetkistä, vaikka siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Hän vain näkee kaiken, jonka kesä hänelle näyttää. Hän kuuntelee, katselee, tuntee ja haistaa sen, mitä siinä tilanteessa on mahdollista – hän ottaa ihan kaiken tilanteesta irti.

Lämmin kesätuuli kutittaa hänen poskiaan ja nostaa hänen hiuksensa ilmaan. Se kiertää hänen ympäri ja jatkaa sitten matkaa järvelle päin.

Se tanssii vastarannalle, kirjaa sylissään pitelevän kivellä istuvan pojan luokse. Se kuiskaa jotakin pojalle, joka hymyilee ja jatkaa lukemista. Hän on uppoutunut maailmaan, jonka kaltaista ei oikeasta elämästä löydä, mutta hän pitää ajatuksesta että sinne hän voi matkata aina päänsä sisällä. Maailman voi luoda itse tai nauttia toisten tekemistä sellaisista, ja niin syntyy voimakkaita tunteita ja uusia oivalluksia.

Tuuli suhisee puiden välissä, välillä kiertää nopeammin ja välillä taas rauhallisesti. Se nostattaa välillä pienen aallon veden pintaan, ja välillä se heilauttaa sitä ymmärtävien hiuksia.

Poika istuu edelleen kivellä, mutta on laskenut kirjan vierelleen. Hän nauttii Auringon lämmön tunteesta kasvoillaan ja kesätuulen leikeistä ympärillään. Hän kuuntelee järven pienten aaltojen osumista rantakiville, lintujen laulua ja katselee ympärilleen. Hän kuulee vastarannalta naurua ja iloisia huudahduksia.

Hän kuulee,

tuntee,

haistaa

ja näkee

kesän.

/ /

Mitäs tykkäsit? Tuliko kesäfiilis? 😅 Mulle ainakin tuli ja aika kova sellainen. Anteeksi jos tuli :D No, toivottavasti piditte! 💚

I l m o i t u s

Otan nyt linkinvaihtolaiset takaisin. Kysykää vain rohkeasti, otan mielelläni useita blogeja takaisin ja uusiakin! :)