Kaksi runoa

Toukokuu! 🌿 Yksi parhaista kuukausista, kun koko kesä on vielä edessä, mutta luonto alkaa jo muuttumaan vihreäksi. <3

JA. Kaiken lisäksi ensi kuussa Viljan ajatuksia täyttää V-U-O-D-E-N. Miten aika saattoikin mennä näin nopeasti – kohta on taas kesäkuun 22. päivä! 🌸 Saatte ehdottaa spesiaalia ;)

Mulla alkaa olemaan jo aika suuri kesäfiilis, joten varoitan teitä mahdollisesta suuresta määrästä tietynlaisia runoja, joista mulla jollain tapaa tulee mieleen kesä... ja aika vahvastikin :)

Tässä hiukan esimakua:

~

Samat

tutut

perinteet

Mutta pohjalla

joku erilainen

tunne

Se saa aikaan

ainutlaatuisia hetkiä

kun mitään

ei voi tietää

etukäteen

ja saa asettua

tulevaisuuden ohjailtavaksi

💚

Jos sä voisit

niin olis aika ihanaa

jos ottaisit mua kädestä kiinni,

veisit mut jonnekin

Ehkä sinne

missä voidaan

yhdessä, vain me

katsella auringonnousua

Uuden päivän alkua,

mahdollisuuksien muodostamaa

kokonaisuutta

Ehkä sinne

missä joki virtaa villinä

ja jossa me voidaan seurata

kevään sulautumista kesään

Nauttia tuulenvireestä

joka leikittelee hiuksillamme,

vie meidät seikkailuun

Tai sinne

josta näkee koko paikan,

jossa tuntuu

että voimme pidellä

koko maailmaa käsillämme

Painautua toisiamme vasten

ja sulkea silmät totuudelta

Nukahtaa siihen ajatukseen

että kaikki

oli lopulta hyvin