Unohdettu me

Heiieiieiieii!

Toukokuu on jo ihanan pitkällä, ja kohta VA täyttää jo vuoden *sekoaa* :o

Noh, tässä on teille pari tekstiä, jotka eivät ole omasta mielestäni parhaita, mutta te saatte ehdottomasti kertoa mielipiteenne kommenteissa :) Lukekaa ihmeessä, ihanaa sitä-aikaa-mitä-nyt-ikinä-päivästä-elätkään!

/ /

Unohdettu

Hetki,

se valuu

sormien välistä

hitaasti

Kun silmät

katsoo omiini,

ruskeaa, heijastavat

maailmaa

Heijastavat

kaikkea

maailman kauheutta

mutta myös niitä

auringonnousuja,

joita olisimme

voineet katsella

Ja hetki

tuntuu kestävän

vähän

vaille

ikuisuuden

mutta liian vähän aikaa,

liian vähän aikaa

kun käännät

jo katseesi pois

Silmät

sulkeutuvat

hiljalleen

kaikelta,

joka olisi voinut

muuttaa oman maailman

Heräsin ajoissa tajuamaan,

että katse enää

sano mitään

Kuulunko

unohdettuihin?

Niihin,

jotka jätettiin pois,

ja pyyhittiin mielestä

jonkun toisen takia?

Unohdetut,

joiden joutuu jättää muut

vain siksi,

että muut eivät enää huomaa

Ja samana päivänä

auringonlaskun aikaan

huomaan tosiaan

pyyhkiytyväni pois,

hiljaa

sulautuvani ympäristöön

Unohdettuna,

mielestä lähteneenä

Alitajunnasta pyyhkiytyneenä

Kukaan ei muista

minua enää

Ja näin

päättyi tarina,

jonka olisi

kuulunut kestää vielä

Vuosia

🌿

Me

Me

Tiedätkö keistä puhun?

Sinäkin kuulut meihin

Meidän yhteisöömme

Joku voisi ajatella,

että olemme toistemme

vihollisia, eri puolilla

ja vihaa täynnä

Vain koska meidän

mielemme eivät

ole samanlaisia

Mutta ei
Me yritämme

selvitä kaikesta yhdessä

Ratkoa

yhteisiä ongelmia,

selvittää epäkohtia

Me emme ole vihollisia,

emme toivo

taisteluita toisiamme vastaan

Ja vaikka kuinka

kuinka sinä tuntisit

että olet parempi,

me kaikki

me olemme heikkoja,

hauraita,

haavoittuvaisia

Mutta silti

me koostumme yksilöistä,

yksityiskohdista, kauneudesta

Luomme yhdessä

yhteisen kokonaisuuden

Ja loppujen lopuksi

me kaikki,

jokainen ihminen

tällä planeetalla

Me olemme vain me.